Eu-vaaliohjelma

Suomalaisena Euroopassa – kansanvallan puolesta
Ei EU:n liittovaltiokehitykselle

Demokratia on kansanvaltaa
Ei EU:n itälaajentumiselle
Vakaan yhteiskunnan puolesta
Yhteisöllisyys on voimavara
Maassa maan tavalla

Julkisen terveydenhuollon puolesta
Kansanäänestys EU-perustuslaista
Pohjoismainen hyvinvointivaltio
Suomalaisuus on voima
Suomalaisuus on kilpailuetu

Oma tupa – oma lupa
Maatalous kansalliseen päätösvaltaan
Mallioppilaasta EU-kriittiseksi yhteistyökumppaniksi
On ajettava Suomen etuja
Missä EU, siellä ongelma

EU:n rakenteita kevennettävä
Vastuullista liikkuvuutta
Suomi on nettomaksaja
Euro on testissä
Energiaomavaraisuus on itseisarvo

EU ei anna turvatakuita

Suomalaisena Euroopassa – kansanvallan puolesta

Perussuomalaiset ­­­on EU-kriittinen puolue, sillä me korostamme politiikassamme sitä, miten toimimaton järjestelmä EU käytännössä on. Toisaalta Perussuomalaiset on myös EU-vastainen puolue, sillä meidän mielestämme EU:n toimimattomuus kansanvallan näkökulmasta sisältyy jo ylikansallisen EU-järjestelmän perimmäiseen ideaan.

EU ei siis ole kansanvaltainen järjestelmä edes teoriassa, ja Perussuomalaisten mielestä kansanvalta taas on paras tapa järjestää yhteiskunnallinen päätöksenteko.

Perussuomalaiset kannattavat itsenäisten kansallisvaltioiden hallitustenvälistä yhteistyötä. Vahvana tavoitteenamme on palauttaa valtaa EU:lta takaisin kansallisvaltioille. Tässä tavoitteessa on kuitenkin mahdotonta onnistua ilman osallistumista EU-päätöksentekoon. Olemme valmiit myös kansainväliseen yhteistyöhön tavoitteemme edistämiseksi.

Ei EU:n liittovaltiokehitykselle

Jos EU:n perustuslakisopimus, jota nykyään Lissabonin sopimukseksi kutsutaan, hyväksytään kaikissa EU:n jäsenmaissa, tekee sopimus EU:sta liittovaltion.

Liittovaltiolla olisi mm. oma presidentti, ulkoministeri ja oikeushenkilöys, jonka turvin EU kykenisi tekemään itsenäisesti sopimuksia jäsenmaidensa nimissä. Sen seurauksena lakkaisi myös Suomen kansallinen itsemääräämisoikeus. Suurimpien jäsenmaiden ja EU-parlamentin valta kasvaisi.

Perussuomalaisten mielestä EU:sta ei tule muodostaa ylikansallista ja epädemokraattista liittovaltiota. Parhaimmillaan EU on kansainvälinen yhteistyöelin, joka mahdollistaa kansanvallan ja takaa silti vapaan kaupankäynnin sekä maidenvälisen rauhan unionissa.

Demokratia on kansanvaltaa

Jos oletetaan, että Euroopan unionista voisi kehittyä kansanvaltainen järjestelmä, olisi liittovaltion tavoitteleminen ja Lissabonin sopimuksen hyväksyminen perusteltua. Tällöin oletuksena on myös se, että eurooppalaisista voisi kehittyä pitkällä aikavälillä yksi kansa.

Perussuomalaisten mielestä on sulaa hulluutta kuvitella, että monikansalliseen Eurooppaan yritettäisiin väkisin, mutta onnistuneesti muodostaa yksi kansa. Koska demokratia on kuitenkin kansanvaltaa, näyttääkin siltä, että ne tahot, jotka ovat hyväksyneet Lissabonin sopimuksen ja haluavat siten antaa lisää päätöksentekovaltaa EU:lle, eivät ole kansanvallan kannattajia.

Ei EU:n itälaajentumiselle

Liittovaltiolinja yhdistettynä EU:n laajentumispyrkimyksiin mm. Turkkiin edustaa sääntelemättömän markkinatalouden edistämistä ja pääomien keskittämistä.

Hyvin erilaisista taloudellisista ja kulttuurisista lähtökohdista koostuva kansojen joukko on luonnostaan hajanainen eikä pääse edustajiensa välityksellä yhteisymmärrykseen muusta kuin rahamarkkinoiden vallan lisäämisestä. Tästä seuraa, että EU:n alueella asuvia on helppo suurpääomapiirien hallita ? valta ei ole EU:ssa koskaan kansalla, vaan eliitillä.

Suurpääomapiireille aiotaan luoda EU:sta yhtenäinen linnake, jossa ne pyrkivät mm. työvoiman vapaan liikkuvuuden avulla polkemaan palkansaajien palkkatasoa alaspäin vauraimmissa EU-jäsenmaissa, kuten Suomessa. Mallia on haettu Amerikasta, jossa monet kansalaiset tekevät pienien palkkojensa takia vähintään kahta eri työtä.

Perussuomalaiset korostavat, että ulkomaalaisella vuokratyövoimalla on oltava samat työehdot kuin kotimaisilla työntekijöillä.

Vakaan yhteiskunnan puolesta

EU:ssa tiivistyvän yhteistyön hakemisella maahanmuuttopolitiikassa pyritään rapauttamaan hyvinvointivaltioiden verotusjärjestelmiä, kun ihmisten veronmaksuhalukkuus erilaisten maahanmuuttoon liittyvien lieveilmiöiden seurauksena laskee.

Veronalennusten seurauksena julkisen sektorin tulot pienenevät ja kansalaisten käteen jäävät tulot periaatteessa kasvavat, minkä seurauksena taas elinkeinoelämä saattaa vaatia palkkojen alentamista.

Suomen osalta EU:ssa halutaan lisätä Suomeen otettavien pakolaisten ja oleskeluluvan saajien määrää, koska Suomen vakaa yhteiskunta on rauhattomaksi muuttuneen Keski-Euroopan näkökulmasta yksi merkittävimmistä kilpailueduistamme suhteessa moniin muihin EU-jäsenmaihin.

Yhteisöllisyys on voimavara

Vapaan maahanmuuton ja yltiöyksilöllisen elämäntyylin suosiminen on muodostunut erityisesti vasemmistopuolueille uskottavuusongelmaksi, sillä julkisten hyvinvointipalveluiden mittavuus perustuu työnteon lisäksi kansalliseen yhteisöllisyyteen, joka on edellytys verotuksen riittävälle tasolle.

Kansalaiset eivät kuitenkaan kykene kokemaan olevansa osa kansallista yhteisöä, jos poliittisin päätöksin väheksytään yhteistä kansallista kulttuuriamme. Perussuomalaisten mielestä yhteisöllisyys on ennen kaikkea resurssi, ei rasite.

Maassa maan tavalla

Kaikki suomalaiset vanhat puolueet ja vihreät tukevat estotta maahanmuuton rajua lisäämistä ns. työvoimapulan nimissä. Perussuomalaiset kannattavat kansallisesti vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa, jonka lähtökohtana on periaate ”maassa maan tavalla”, joka periaate sisältää myös aktiivisen halun työllistyä.

Väestön ikääntymisestä puhuttaessa pidämme moraalisesti arveluttavana sellaista politiikkaa, jossa suomalaisia nuoria kannustetaan ainoastaan taloudelliseen tuottavuuteen ja tehokkuuteen eikä esimerkiksi perhe-elämälle anneta sellaista arvoa kuin mielestämme kuuluisi.

Maahanmuuton varjolla ei tule heikentää suomalaisten tosiasiallista mahdollisuutta perustaa perhe ja inhimillisesti katsoen parhaalla mahdollisella tavalla vastata myös väestön ikääntymisen mukanaan tuomiin kansallisiin haasteisiin.

Julkisen terveydenhuollon puolesta

Kun kansaa vastakkain asettelevan politiikan seurauksena julkisen sektorin verotulot pienenevät, hyvinvointipalveluissa korostuu entistä enemmän tarveharkintaisuus ennaltaehkäisyn ja kokonaisvaltaisen hoidon sijaan. Tietoisesti aiheutettavan julkisen sektorin rahoitusvajeen takia huonosti toimivat julkiset palvelut saavat osakseen arvostelua ja ratkaisuksi tarjotaan palveluiden yksityistämistä.

Suomen tapauksessa kehitys merkitsee tältä osin paluuta menneisiin aikoihin eli palvelut tullaan takaamaan vain niille, joilla ei ole varaa niitä EU:n edistämiltä vapailta markkinoilta ostaa. Silloin korostuu entistä enemmän ääni per euro -periaate ääni per henkilö -periaatteen kustannuksella: Ne, joilla on enemmän rahaa, on entistä enemmän päätösvaltaa, sillä yhä vähemmän asioita päätetään äänestämällä ja yhä enemmän myymällä ja ostamalla. Tämä luo sisäistä epävakautta kaikkiin EU-maihin.

Jotta yhteiskuntarauha säilyisi, joudutaan kehittämään yhä aukottomampi EU:n valvova silmä. Sellaisia mielipiteitä, jotka kyseenalaistavat käynnissä olevan kehityksen, todennäköisesti rajoitetaan poliittisin perustein.

Kansanäänestys EU-perustuslaista

Varoittava esimerkki siitä, miten ”vääriä” mielipiteitä ei käytännössä suvaita, on Irlannin EU-perustuslakikansanäänestys. Kansanäänestyksen EI EU-perustuslaille -tuloksen seurauksena irlantilaisilta aiotaan tivata vastausta samaan kysymykseen uudelleen.

Suomessa EU:n perustuslaista ei järjestetty kansanäänestystä, mikä on mielestämme väärin, koska EU-perustuslain eli Lissabonin sopimuksen seurauksena luodaan uusi Euroopan unioni ja valtaa luovutetaan unionille lisää. Kansanedustajilla ei ole oikeutta tätä vallanluovutusta tehdä, koska oman perustuslakimme mukaan valta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Käytännössä valtaa voidaan siis luovuttaa Perussuomalaisten mielestä eteenpäin vain neuvoa-antavan kansanäänestyksen vallanluovutusta tukevan tuloksen perusteella.

Pohjoismainen hyvinvointivaltio

Perussuomalaiset eivät hyväksy EU:n valheelle perustuvaa näennäisdemokratiaa. Kannatamme aitoa kansanvaltaa ja pohjoismaista hyvinvointivaltiota, jossa hyvinvointipalvelut taataan kaikille ja tuotetaan pääsääntöisesti julkisella sektorilla osinkotuloja ja optioita ihmisten sairauksilla saalistamatta.

USA on malliesimerkki maasta, jossa käytetään suhteessa huomattavasti enemmän rahaa terveyspalveluihin kuin Suomessa, mutta jossa kansanterveydellinen tilanne on Suomea heikompi. Rahat menevät suurpääomapiirien taskuun osinkoina ja optioina. Tätä kehitystä, jota EU ruokkii, emme halua Suomeen.

Suomalaisuus on voima

Maailma on muuttunut, kuten se on tehnyt aina emmekä voi olla muuttumatta mukana. Suomalaiset ovat olleet aina harvinaisen hyviä muuttumaan oman etunsa mukaisesti. Suomalaiset eivät ole kuitenkaan koskaan muuttuneet yksin ajan ehdoilla. Jos me niin olisimme tehneet, olisimme ehkä itsenäistyneet vasta vajaat 20 vuotta sitten. Tämä tulee pitää mielessä, kun nykyäänkin vastaamme ajan haasteisiin.

Suomalaiset eivät ole sen älykkäämpiä kuin muutkaan kansat, mutta suomalainen tapa tehdä asioita on monilta osin viisasta. Miksi Suomi muuten olisi niin usein positiivisessa mielessä otsikoissa maailmalla?

Silloin, kun suomalaiset ovat negatiivisessa mielessä otsikoissa ulkomailla, voidaan sen katsoa johtuvan ainakin osittain juuri siitä murroksesta ja pahoinvoinnista, jota ajassamme on. Nykyisen pahoinvoinnin taustalta löytyy usein tunne, ettei yksilö kykene vaikuttamaan itseään ja lähiympäristöään koskeviin asioihin riittävästi.

Suomalaisuus on kilpailuetu

Perussuomalaisten mielestä on huolestuttavaa, mikäli me emme osaa löytää uusia ratkaisuja ajan haasteisiin maamme rajojen sisäpuolelta, vaan haemme niitä ensisijaisesti maamme rajojen ja kulttuurirajojemme ulkopuolelta, kuten toisista EU-jäsenmaista tai seuraamme sokeasti EU-eliittiä. Heikkoa itsetuntoa ruokkivalle nöyrälle ja EU-eliittiä miellyttävälle reagointipolitiikalle on pantava piste.

Suomen kilpailuetu verrattuna muihin maihin on suomalainen yhteiskunta ja suomalaisuus. Yhteiskunta ja kansakunta käyvät käsi kädessä kohti tulevaisuutta, ja jos me kansakuntana emme kykene vaikuttamaan yhteiskuntaan tai yhteiskunnalla ei ole kansakuntaa, johon vaikuttaa, me menetämme kilpailuetumme suhteessa tällä hetkellä meitä heikommin menestyviin maihin, joissa yhteiskunnat ja kansakunnat eivät ole olleet samalla tavalla yhtenäisiä kuin Suomessa.

Oma tupa – oma lupa

Perussuomalaisten mielestä Suomen etu on käydä vapaata kauppaa ja tehdä yhteistyötä yli rajojen, mutta päättää kuitenkin itse siitä, millaiset yhteiskuntarakenteet meillä maassamme on: Oma tupa – oma lupa. EU:n uuden perussopimuksen linjaukset siitä, mitä asioita tulevaisuudessa voidaan päättää jäsenmaissa ja mitä taas EU:ssa päätetään, käytännössä rikkovat räikeästi läheisyysperiaatetta vastaan.

Uudella päätösmenettelyllä läheisyysperiaatteen noudattaminen tehdään käytännössä mahdottomaksi, mutta kansalaisille annetaan ymmärtää, että uusi menettely vahvistaisi läheisyysperiaatetta.

Maatalous kansalliseen päätösvaltaan

Jos asioista ei päätetä Suomessa, vaan ulkomailla, on lopputulos Suomen kannalta lähes aina huonompi. Tämä näkyy erityisesti EU:n maatalouspolitiikassa, jossa suositaan byrokratiaa, suurtiloja ja näennäisviljelyä eikä oteta huomioon kansallisen omavaraisuuden tarpeellisuutta.

Perussuomalaisten mielestä paras ratkaisu olisi palauttaa maatalouspolitiikka kansallisen päätöksentekovallan piiriin.

Toisaalta EU:n luonnonsuojelun Natura 2000 -ohjelmassa on ilmennyt turhaa virkaintoisuutta. Samoin haja-asutusalueiden kotitalouksien jätevesien puhdistaminen on herättänyt EU:ssa turhia intohimoja, kuten myös susien suojelu.

EY-tuomioistuin on mielestämme jo tähän asti omilla ennakkopäätöksillään omavaltaisesti antanut EU:lle lisää toimivaltaa, jota jäsenmaat eivät ole sille poliittisilla päätöksillä luovuttaneet. Tämä kehitys on ristiriidassa paitsi Suomen perustuslain myös EU:n virallisen päätöksentekojärjestelmän kanssa.

Mallioppilaasta EU-kriittiseksi yhteistyökumppaniksi

Vaikka aika tuntuu tällä hetkellä muuttuvan ehkä nopeammin kuin koskaan aiemmin, ei Suomen ja suomalaisten pidä sen takia tehdä hätiköityjä päätöksiä ja antaa pois omaa päätöksentekovaltaamme vain siksi, että emme aina osaa heti keksiä itse vastauksia ajan haasteisiin.

Historia on osoittanut, että suomalaiset ovat yleensä keksineet vastaukset aikojen haasteisiin monia muita kansoja nopeammin. Kritiikittömällä mallioppilaslinjalla suhteessa siihen, miten EU:ta ”kehitetään”, ei pidä Suomen mielestämme jatkaa. Jos meillä ei ole omaa suunnitelmaa, olemme osa toisten suunnitelmaa.

Globaalissa maailmassa asiat eivät mene niin, että jos emme ole mukana yhdessä projektissa, meitä ei huolita toiseenkaan. Globaalissa maailmassa nimenomaan enemmistöllä maista tai yrityksistä ei ole varaa boikotoida joitakin tiettyjä maita, vaikka nämä maat olisivatkin toisinaan kriittisiä ja jopa reilusti ilmaisisivat vastustavansa jotakin yhteiskunnallista kehityskulkua.

Yhteistyötä tehdään aina, kun löytyy kaksi tahoa, joita molempia yhteistyö hyödyttää. Itsenäinen ajattelu ei tarkoita eristäytymistä muusta maailmasta.

On ajettava Suomen etuja

Suomen menestys ei ole yksin minkään poliittisen puolueen aikaansaannosta, vaan kyse on ollut koko kansakunnan yhteisestä rakennusprojektista. Sen takia ei Perussuomalaisten mielestä ole järkevää heittää hyvästejä kansalliselle yhteistyölle yli puoluerajojen ja siirtyä eri poliittisissa ryhmissä toimivien yhteensä 13 suomalaisen EU-parlamentaarikon vahvistuvaan ylikansalliseen systeemiin.

Jo tälläkin hetkellä suomalaisilla on kylliksi haasteita oman kansallisen etumme ajamisessa unionissa. Perussuomalaiset eivät kannata Lissabonin sopimukseen sisältyvää EU-parlamentin vallan lisäämistä.

Missä EU, siellä ongelma

On selvää, ettei EU:n nykytilanne ole millään tavoin tyydyttävä. Jokaisen suomalaisen henkilökohtainen suhtautuminen EU:hun riippuu kuitenkin perimmältään hyvin pitkälti jokaisen omasta maailmankuvasta.

Perussuomalaisten mielestä on väärin, jos huonosti toimiva EU, jota kykenemme vasta nyt, kun meillä on kokemusta unionista vajaat 15 vuotta, ensimmäistä kertaa kunnolla arvioimaan, pakottaisi meidät käytännön syistä hyväksymään liittovaltiokehityksen lääkkeeksi järjestelmän toimimattomuuteen.

Tähän asti ikävä tosiasia on ollut: Missä EU, siellä ongelma! Perussuomalaiset peräänkuuluttavat todellista aatteellista keskustelua unionista.

EU:n rakenteita kevennettävä

Perussuomalaisten mielestä ratkaisu ilmenneisiin ongelmiin on EU:n rakenteiden keventäminen, sillä globaalissa maailmassa ei tarvita EU:ta kansoja yhteistyöhön keskenään pakottamaan.

Jo pelkkä tietoteknologinen vallankumous on peruuttamattomasti muuttanut maailmaa. Yhteistyötä tehdään myös ilman EU:ta, EU-liittovaltiosta puhumattakaan, eikä maidenvälinen rauha Euroopassa ole kiinni EU:n liittovaltiokehityksestä.

Vastuullista liikkuvuutta

Pidämme myös ihmiselle huonona sellaista maailmankatsomusta, jossa painotetaan kansalaisten vapaata liikkuvuutta yli maiden rajojen siten, että kansalaisia käytännössä yhä enemmän pakotetaan vaeltamaan alueelta toiselle elantonsa perässä.

Tämä kehitys johtaa myös siihen, ettei todellisia ongelmia saada ratkaistua siellä, missä ne ovat syntyneet, vaan ongelmat jäävät ratkaisematta. Ne kuitenkin seuraavat myöhemmin perässä uusille alueille synnyttäen ihmisten liikkuvuudesta pysyvän ilmiön.

Liikkuvuus pysyvänä ilmiönä tuhoaa luontoa ja kulttuurista pääomaa, eikä sitä sen takia voi pitää realistisena politiikan lähtökohtana.

Perussuomalaiset eivät halua rajoittaa ihmisten vapaata liikkuvuutta, mutta haluamme edistää esimerkiksi sitä, että koko Suomi pidetään asuttuna ja elinkelpoisena.

Suomi on nettomaksaja

Perussuomalaisten mielestä EU-keskustelussa ei tule myöskään sivuuttaa tosiasioita, kuten sitä, että lukuun ottamatta yhtä vuotta, Suomi on unioni-jäsenyytensä aikana joka vuosi maksanut EU:lle enemmän jäsenmaksuja kuin on saanut taloudellista tukea.

Euro on testissä

Paljon kiitelty yhteisvaluutta euro on globaalin laman myötä joutunut ensimmäistä kertaa todelliseen testiin. Vasta tämän testin jälkeen kykenemme arvioimaan euroa, joka tähän asti on tuonut vakautta rahamarkkinoille.

Hintana vakaudesta on ollut oman rahapolitiikan menettäminen ja kasvussa olevat vaikeudet vientiteollisuudellemme. Yhteisvaluutta eurolla on ollut välillisiä vaikutuksia myös muuhun sääntelyyn, mutta toisin kuin Suomi, kaikki euro-maat eivät ole välittäneet yhteisistä sopimuksista.

Energiaomavaraisuus on itseisarvo

Ympäristöpolitiikan osalta Perussuomalaiset haluavat, että kansalaisille kerrottaisiin rehellisesti, mitä EU:n kunnianhimoiset tavoitteet päästövähennysten osalta tarkoittavat tavallisille kansalaisille. EU:n linjaukset energiateollisuuteen liittyvässä päästökaupassa ja energiakaupankäynnin pörssittämisessä ovat monilta osin tavalliselle kuluttajalle epäedullisia.

Perussuomalaisten mielestä energia olisikin mahdollisuuksien mukaan saatava pois pörssistä, jolloin kansalaisia ei nykytapaan rahastettaisi perustarpeisiin kuuluvalla energialla.

Suomen on tarkasteltava energiapolitiikkaa aina kansallisesta näkökulmasta, koska energiaomavaraisuus on pienelle kansakunnalle itseisarvo.

EU ei anna turvatakuita

EU:sta ei ole kehittymässä todellista turvallisuuspoliittista toimijaa, sillä pääosa EU-maista kuuluu Natoon. EU:n Nato-maat pyrkivät koko ajan tiiviimpään ulkopoliittiseen yhteistyöhön EU:n lipun alla tarkoituksenaan osallistua maailmanlaajuiseen suurvaltapolitiikkaan.

Osana EU:ta Suomi kuuluu suurvaltapolitiikkaan vailla todellisia turvatakuita. Suomella on jatkossakin oltava uskottava puolustusjärjestelmä, joka perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja aluepuolustukseen. Meidän etumme mukaista on pitää yllä hyvät suhteet kaikkiin ilmansuuntiin.

Perussuomalaiset Eu:ssa